Toipumistarina – Matkani Villa Hockey -kuntoutuksessa

Ennen saapumistani Villa Hockeyyn elämäni oli täysin sietämätöntä. Jatkuva pelko, stressi ja kriisiytyminen ajoivat minut hulluuden partaalle. Elämässäni ei ollut mitään muuta kuin päihteiden käyttö, enkä uskonut hetkeäkään, että tilanne voisi muuttua. Vuosien ajan olin yrittänyt lopettaa huumeiden käytön, mutta mikään ei ollut toiminut edes hetkellisesti.

Kesällä 2024, ollessani epätoivoisessa tilanteessa, ajattelin, että parin kuukauden lepo ja toleranssitauko voisivat olla minulle hyväksi. Sain paikan kuntoutuksesta, mutta en osannut odottaa, että se muuttaisi elämäni. Kuitenkin jo ensimmäisten kuukausien aikana käytöni eskaloitui entisestään.

Lähdin katkolle ensimmäistä kertaa, ja ensimmäiset kaksi viikkoa tuntuivat sietämättömiltä. Ajattelin kuntoutuksen olevan yhtä tuskallista ja mietin useaan otteeseen, että tämä ei ollut minua varten. Halusin vain lopettaa kaiken. Päätin kuitenkin, että käyn prosessin läpi loppuun asti, vaikka en uskonutkaan sen onnistuvan.

Saapuessani Villa Hockeyyn olin täysin paniikissa, mutta yritin esittää olevani kunnossa. Olin huonolla mielellä ja ajattelin, ettei tämäkään auttaisi. Onneksi samassa ryhmässäni oli muita, joista sain nopeasti ensimmäisen ystäväni. Mielen kuntouttaminen ja elämän tasapainottaminen tuntui aluksi mahdottomalta, mutta yhteisön avulla aloin oppia, ettei minun tarvinnut pärjätä yksin. Ensimmäistä kertaa vuosiin koin rauhaa ja turvallisuutta, ja aloin löytää paikkani.

Pian huomasin, että selvin päin oleminen oli paitsi mahdollista, myös paljon helpompaa kuin olin kuvitellut. Uskalsin vähitellen olla oma itseni ja oppia tuntemaan omat tunteeni uudelleen. Tunsin, että ihmiset ympärilläni hyväksyivät minut sellaisena kuin olen, mikä oli minulle täysin uusi kokemus. Kuntoutuksen aikana opin paljon itsestäni, sairaudestani ja elämästä. Lisäksi sain arvokkaita ystäviä ja tärkeitä vertaistukikontakteja, jotka toivottavasti pysyvät elämässäni pitkään.

Haluan kiittää Villa Hockeyn yhteisöä jatkuvasta tuesta ja siitä uskomattomasta kokemuksesta, jota en tule koskaan unohtamaan. Haluan sanoa jokaiselle, joka pohtii kuntoutukseen lähtemistä: “Ehkä tämä ei tunnu kivalta aluksi, mutta se toimii.” Uskokaa prosessiin, sillä se kannattaa. Tervetuloa mukaan – avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti.

Enää en aio koskaan luovuttaa.